Teoksessa analysoidaan laajalti erilaisia välipääomarahoitusinstrumentteja sekä yleisesti velkojan ja etenkin velkapohjaisen välipääomarahoittajan asemaa osakeyhtiöoikeudellisen suojan näkökulmasta. Osakeyhtiölain velkojiensuojan lisäksi tarkastellaan erityisesti yhtiön johdon huolellisuus- ja lojaliteettivelvollisuuksien ulottuvuutta yleensä velkojaan ja erityisesti velkapohjaiseen välipääomarahoittajaan, jonka velkainstrumentti on verrattavissa osakkeeseen. Välipääomarahoitusinstrumenteilla pyritään erityisesti säätelemään sijoittajien kontrollivaltaa sekä residuaali- ja maksunsaantiasemaa osakeyhtiöissä. Näillä instrumenteilla pyritään hyödyntämään kirjanpidollisesti ja regulatiivisesti oman pääoman edut sekä verotuksellisesti vieraan pääoman edut. Kansainväliset IFRS-standardit tarjoavat suomalaisille osakeyhtiöille liikkeeseenlaskijoina kirjanpidollisesti joustavamman mahdollisuuden strukturoida välipääomarahoitusinstrumentteja joko omaan tai vieraaseen pääomaan luettavaksi. Osakeyhtiöt voivat välipääomarahoituksella tehostaa pääoman hankintaansa, alentaa pääoman hankintansa kustannuksia ja helpottaa myös riskienhallintaansa. Samoin yhtiön sijoittajat voivat näillä instrumenteilla parantaa tuotto-odotustaan sekä hallita tehokkaammin tuoton ja riskin suhdetta. Suomalaisten osakeyhtiöiden kiinnostuksen välipääomarahoitusinstrumentteihin voidaan olettaa tulevaisuudessa kasvavan erityisesti pankkirahoituksen vaihtoehtona. Teoksessa analysoidaan laajalti erilaisia välipääomarahoitusinstrumentteja sekä yleisesti velkojan ja etenkin velkapohjaisen välipääomarahoittajan asemaa osakeyhtiöoikeudellisen suojan näkökulmasta. Osakeyhtiölain velkojiensuojan lisäksi tarkastellaan erityisesti yhtiön johdon huolellisuus- ja lojaliteettivelvollisuuksien ulottuvuutta yleensä velkojaan ja erityisesti velkapohjaiseen välipääomarahoittajaan, jonka velkainstrumentti on verrattavissa osakkeeseen.