Tiedonsaantioikeutta sääntelevien normien hallintaa koskevien teoreettisten kysymysten lisäksi kirjassa käsitellään perusteellisesti potilaan tiedonsaantioikeuden syntymistä ja tiedonsaantioikeuden toteuttamisen kannalta keskeisiä seikkoja, kuten tietojen antajaa, antamisajankohtaa, antamistapaa, maksullisuutta ja kielikysymystä. Niin ikään kirjassa selvitetään annettavan informaation sisältöä, tiedonsaantioikeuden rajoittamista sekä potilaan oikeussuojaa ja terveydenhuoltohenkilöstön vastuuta tiedonsaantioikeuden rikkomistapauksissa. Teoksessa esitetyt tulkintakannanotot perustuvat kotimaisen lainsäädännön sekä oikeus- ja hallintokäytännön analyysin ohella mm. Euroopan neuvoston biolääketiedesopimuksen määräyksiin. Esityksen tieteellisistä lähtökohdista ja sitoumuksista huolimatta teoksella on huomattavaa käytännön merkitystä. Se on tärkeä työväline terveydenhuollon henkilöstölle, terveydenhuollon hallinnossa toimiville virkamiehille, potilasasiamiehille ja lakimiehille.